Kokemuksia Bangkokista, joka on tämän kertaisen lomamme viimeinen kohde. Saavuimme Bangkokiin Koh Changilta lautta- ja taksiyhdistelmällä. Taksin piti viedä meidät hotellille asti ja niin luulimmekin, kun hyppäsimme autosta ja se huristeli pois. Mutta kun katselimme tarkemmin ympärillemme ja tarkkailimme karttaa, huomasimme, että olimme umpikujan päässä ja hotelli on siellä toisella puolella. Niimpä lähdimme kulkemaan matkalaukkuinemme noin 36 asteen helteessä katuja pitkin löytääksemme hotellille. Onneksi matka ei ollut pitkä, mutta matkustuspäivän päätteeksi, hieman nälkäisinä, se saattoi vähän kiristää hermoja. Nakkasimme hotellille vain kamppeet ja lähdimme etsimään ruokaa, jonka jälkeen olimmekin ihan valmiita nukkumaan.
Helteinen miljoonakaupunki
Meillä alkoi olla käteinen lopussa, joten aamun ensimmäinen tehtävä oli löytää rahanvaihtopiste. Oli kuitenkin sunnuntai ja pikaisella googletuksella kaikki lähistöllä sijaitsevat pisteet olivat suljettuja. Lähdimme käppäilemään kuitenkin kadulle ja vastaan tuli siististi pukeutunut paikallisen oloinen mies. Kun hän kuuli, mitä etsimme, hän hälytti paikalle tuktuk-taksin, joka lupasi viedä meidät hyväkurssiseen vaihtopisteeseen ja sitten jokiristeilyn lähtöpisteeseen. Hyppäsimme kyytiin ja matka taittui mukavasti. Rahaa saatiin vaihdettua ja pääsimme turvallisesti satamaan.
Jokiristeily Chao Praya -jokea pitkin oli tosi mukava. Kaupunkiin sai näkymän ihan eri perspektiivistä, tuuli ja joen pärskeet viilensivät oloa. Toki suuta piti muistaa pitää kiinni, ettei jokivettä eksy sinne, vesi ei varmasti ole puhdasta. Rannassa olevista taloista taidetaan kaadella sinne kaikenlaista. Vene vei meidät markkinoille, joka oli ihan täynnä ihmisiä ja pieniä kojuja, joissa myytiin kaikkea erilaisista ruoista monenlaiseen tavaraan. Tytöt ostivat pari korua, mutta lähinnä vaan katseltiin vilinää. Vene haki meidät markkinoilta sovittuun aikaan ja vei meidät takaisin lähtöpaikkaan.
Lähtiessämme jokirannasta päivä alkoi olla kuumimmillaan ja kävely 36 asteen helteessä oli aika raskasta. Lähimmälle skytrain-asemalle oli pari kilometriä, mutta se tuntui paljon pidemmältä. Hyppäsimme junaan ja suuntasimme kohti Chatuchak -viikonloppumarkkinoille, joka oli Saimin ykköstoive koko Bangkokin vierailulta. Markkinat ovat valtava katettu tori, jolta voit ostaa melkein mitä tahansa. Saimia kiinnosti eniten käytettyjen vaatteiden alue. Vieri vieressä pieniä kojuja täynnä vaatteita ja kenkiä ja asusteita. Kapeita käytäviä, paljon ihmisiä ja painostava kuumuus. Mutta Saimi oli innoissaan ja jaksoi penkoa vaatteita loputtomasti. Matildakin löysi itselleen tennarit ja Saimi takin.
Kävimme vielä syömässä torin vieressä olevan supermarketin yläkerrassa sijaitsevassa food courtissa. Food courteissa on paljon erilaisia pieniä keittiöitä, joista jokainen voi hakea mieleisensä annoksen ja istuutua porukalla alueen keskellä oleviin pöytiin yhdessä. Ruoka on yleensä hyvää ja todella edullista. Ruoan jälkeen lähdimme skytrainilla kohti hotellia pysähtyen välillä Hard Rock shoppiin ostamaan paidat. Joka puolella maailmaa pitää aina käydä Hard Rockissa, jos sellainen paikasta vaan löytyy.
Lumpini Park ja kotiinlähtö
Vaikka olemme olleet monta kertaa aiemminkin Bangkokissa, emme ole koskaan käyneet Lumpini Parkissa. Tällä kertaa päätimme käydä siellä aamulenkillä. Laitoimme herätyksen kuudeksi, jätimme tytöt nukkumaan ja kävelimme puistoon. Puisto oli kaunis ja antoi hienon kontrastin ympärillä kohoavalle suurkaupungille.
Aamupalan jälkeen luovutimme hotellihuoneet ja lähdimme vielä kiertelemään kauppoja. Iltapäivällä haimme laukut ja suuntasimme junalla lentokentälle. Meillä oli pitkä, kahdeksan tunnin vaihto Dohassa. Torkuimme siellä lentokentän lattialla. Kokonaisuutena junamatkoineen kotimatka kesti yhteensä 37 tuntia ja jossain kohtaa tuntuikin, että pääsemmeköhän koskaan kotiin asti. Mutta reissu oli kyllä jokaisen matkustustunnin arvoinen.
Vastaa